Kyllä se vielä on helppoa
kun lapset on pieniä
illan tullessa saat peitellä heidät
omiin sänkyihinsä
ja pieni suu sopertaa:
anteeksi nimessä ja veressä.
 
en silloin ymmärtänyt
olisi tehnyt mieli sanoa:
hyvähän se sinun,
sinulla jo isot lapset,
saat apua kotitöihisi
vertaistasi puhetoveria
 
vasta kun se hetki on käsillä
huomaa kuinka vaikeaa on
kun rohkeus ei aina riitä
peittelemään kuohuksissa olevaa nuorta
kun levolle käydessään huomaa
kaikissa sängyissä ei ole vielä nukkujaa
ja miettii onkohan nuoreni hyvillä teillä
 
silloin tulee mieleen:
olisipa vielä aika
jolloin yöllä heräsin vauvan itkuun
ja pieni sylissäni
kiertelin huoneesta toiseen
kohennellen pudonneita peittoja
niin toisenlaista on yön hiljaisuudessa
kävellä ikkunasta toiseen
ja odottaa...
-LS-
 
 
Tämä runo koskettaa. Minulla nyt pienet lapset, mutta vain hetki ja he lentävät pesästä.
Tästä runosta tulee mieleen jonkun sanoma; "ei se mitään jos pieneet runnoo syliä, mutta se on raskasta jos nuoret runnoo sydäntä"