Joululahjoja vasta alkamassa miettimään. Aivan toisin kuin taannoisina vuosina, kun lahjoja ostin jo joulunjälkeisistä aleista, ja muutenkin säilössä oli paljon leluja. Nyt tähän kotiimme ei mahdu säilöä, ja ihan hyväkin, ei tule liian herkästi ostettua. Nyt kuulostellaan lasten toiveita. Ihme kyllä, lelulehtiä selaillessa lapsilla ei ole pitkiä listoja lahjatoiveista. Ehkä heillä on jo niin  paljon lahjoja. Ehkä heidänkin jouluun kuuluu niin paljon muutakin kuin lahjat.

Miehelläni ja minulla on ollut monena vuotena (vinkki pikkusiskolta) yhteinen joulukalanteri. Koristeltuihin tulitikkurasioihin piilotamme vuorotellen toiselle viestin, vihjeen, arvoituksen, tehtävän , minkä tahansa ilahduttavan jutun. Toivottavasti tämä kiva perinne pysyy. Onpa mulla jo kalenteriin valmiina jotakin...

Tänä syksynä kaksin kappalein hemmotteluviikonloppuja hyvässä seurassa. Toinen kavereiden, toinen siskojen kanssa. Rikasta elämää, maailmanparantamista, kanssakulkemista, jakamista, tukemista, nauramista, herkuttelemista, jotain niin paljon , ja kokee onnelliseksi tällaista omistaessaa.

Tontillamme salaojat tehty. Siellä pimeää ja märkää. Siellä ahkera mieheni ja muut tehneet maatöitä. Pojat olleet paljon mukana, vieneet koulusta tullessaan evästä ja kahvia tontille. Ottaneet kuvia jne.

Pikku Aarre katsoo suu auki ihmetyksestä ykkössuosikkia karia.(kaivuri)

Kyllä hieman pelottikin, kun kaivuri liikkui lähemmäs, pikkuinen sanoi äitille pelokkaasti: Väitty (väisty)

 

Isienpäivä. Tärkeä päivä. Läheinen ja lämmin. Lasten odottaminen, se ilo, jännitys kuin jouluna. Antamiseniloa on ihana katsoa. Ja pienten kätösten tekemiä lahjoja isille. Päivällä me äidit lauloimme isille.

Yhdellä lapsella nuhaa, toisella vatsatauti. Äidillä ihottuma vaivaa, ja ollaan kaivauduttu peittojen alle köllimään. Tuli samaan aika joku lapsen kavereista meille, ja ensin ajattelin että nousenkos ylös täältä vällyistä, luulee vielä että sairas olen tai jotain. Mutta sitten ajattelin että kyllä minulla on oikeus maata ku siltä tuntuu ja nyt siltä tuntuu. Ulkona olevaa pimeää ja kylmänkoleaa on haastettu lämpimillä peitoilla ja kynttilän liekeillä, läheisyydelle ja yhdessäolemisella.

Nämä täkit kirppislöytöjä kun kävin Helsingissä,Fidalla silloin -50 kaikki.