Tuli jouluaatto,

ja vauvoineen pääsi äitikin kotiin

jouluiseen. Siinä isä mukana kuusi lastaan

oli tullut vauvaa ja äitiä vastaan.

Oli kuuseen he laittaneet kynttilät,

oli pöydässä syömiset lämpimät.

 

Siinä vauvaa yhdessä ihailtiin,

sitä hoidettiin, sitä hyväiltiin

ja kun Jeesus-lapsesta puhuttiin

tuli joulun sanoma lähelle niin.

 

"Näinkö Maria-äitikin vaipat vaihtoi,

pesi ja potkuhoust laittoi

pienelle Jeesus pojalleen?

näin juttelee tyttö itsekseen.

 

Sanoo äiti: "Vain heinät ja oljet alla

oli Jeesus lapsella, vapahtajalla.

 

Siitä yhdessä sitten laulettiin

ja vielä sitäkin muisteltiin,

miten Herodes-kuningas kateellinen

tahtoi surmata pienen Jeesuksen.

 

Iso sisko pieniä silittäin

nyt kysyen kääntyy äitiin päin:

" Voi  äiti, jos siellä me asuttuy ois,

ne ois meiltäkin ottaneet pienet pois...

Voi äiti, eihän me annettu ois

tätä vauvaa ja Mattia, Pekkaa pois....!"

 

Ja äiti muistaa, kun vaikeaa

oli Mattia, Pekkaa odottaa.

Nyt Jumalan rakkaus kirkastuu

ja lahjojen rikkaus avautuu.

 

Niin äiti kesken kiireitten

nyt silittää päätä pienoisten.

On tallella lapsi jokainen,

on omana Jeesus-lapsonen.

-P.L.Linjama-