Isosisko antoi pienimmän suuhun tutia. Hän ei ollut jo pitempään aikaan sitä syönyt tai kaivanut.

Piti vähän aikaa suussa. Sylkäisi lattialle ja sanoi: "Yäk "

Onpas helpoimmastakin helpoin vieroitus tutille. Mutta mitäs sitä tuttia syömäänkään kun on parempaakin tarjolla. Imetän vielä pikkuista, ja tämä onkin tutinkin

korvike. Lohtu ja läheisyys. Asia minkä vuoksi voi ainakin kerran herätä yöllä, jotta pääsee isin ja äitin sänkyyn. Eikä äitikään pistä yhtään tätä läheisyyttä pahaksi.

Kohta kuitenkin pieninkin on jo niin iso, että imetys saa loppua. Kohta?