Tämän päivän laulu on oravasta
Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa,
sinnepä ei hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.
Kammiostaan korkeasta
katselee hän maailman piirii,
taisteloa allans monta,
havuoksan rauhan viirii
päällänsä liepoittaa.
Mikä elo onnellinen
keinuvassa kehtolinnass
siellä kiikkuu oravainen
armaan kuusen äitinrinnas`
metsolan kantele soi.
Siellä torkkuu heiluhäntä
akkunalla pienoisella,
linnut laulaa taivaan alla
saattaa hänen iltasella
unien kultalaan.
- A.Kivi-
Ei ole vain kertoja yks ja kaks, kun tätä laulua on pitänyt laulaa sydämen pohjasta. Kaunis laulu. Tämän laulun olen kuullut Finlandiatalossa pienen pojan esittämänä. Mieleenpainuvin lastenesitys ikään.
Viikonloppuna Onnea levittivät ympärilleenkin mahdottoman kaunis, iloinen, rakkautta säteilevä hääpari. "Voima rakastaa on Jumalan ihmiselle suoma suuri lahja, sillä sitä ei oteta koskaan pois siltä onnelliselta joka rakastaa. " (Kahil Gibran)
Käsityötaidetta tänään. Pikkuinen sanoi pari kertaa lähestyessämme hahmoja, " Ei minä pelkää jännätti." Riemunkiljauksia ei aiheuttaneet taideteokset, vaan vierestä ajaneet paloautot ja vilkuttavat palomiehet.
Kommentit