Alle himmeiden tähtien

hiljenee kaupunki pienoinen

monelle ovelle kolkuttaa

kaksi myöhäistä kulkijaa.

 

Kiire ja itsekkyys täyttää majat

ahtaat on ihmisen rakkauden rajat

ovi ei aukene kolkuttajalle

sijaa ei löydy tarvitsevalle.

 

Viimein matkasta väsyneet

ovat tallista suojan löytäneet

härkien huurussa lämpimässä

tapahtuu ihme juuri tässä.

 

Kullat ja mirhat rikkaan maan

on laskettu kehtoon halvimpaan

viisaat tietäjät itämaan

päänsä painoivat antaessaan.

 

Oljilla keskellä eläinten

lepää kuningas ihmisten

alla kirkkaiden tähtien

nukkuu kaupunki hiljainen.

 

- Anni P. -