Muistan huonosti lauluja ulkoa. Jotenka silloin tällöin minulla on laulujen sanoja kädessäni laulaessani lapsille/lasten kanssa. Hyvin usein laulan tätä itseäni koskettavaa laulua, sitä tekee mieli laulaa kovaa, sydämen pohjasta. Äsken pienimmäinen nukahtikin tähän ensimmäiseksi laulamaani lauluun, muita ei tarvittu. Nukahti jopa omaan sänkyyn, puristaen äidin puuhelmiä ja hymyili kun äiti lauloi.
Tahdon kertoa lapsille Siionin,
kuinka nähdä sain Taivahan enkelin.
Hänet lainaksi lahjoitti
Taivaastaan
Isä Taivahan lapsille päälle maan.
Uuden päivän Hän loi
yhä vieläkin virtemme kiitosta soi.
Kesken kylmimmän talven Hän luoksemme saa, kun on luonnossa
lunta ja valkea maa.
Kesän lämpö on rinnassa vanhempien
sai sen aikaan tuo enkeli pienoinen.
Muista kylmyyttä ei
kaiken kylmyyden rinnasta lapsemme vei.
Epäuskossa kulkivat vanhempasi,
iloksemme kun saavuit sä Taivaastasi,
lähetettynä meitäkin johdattamaan
tietä Taivahan kaltaista kulkemaan.
Isän rakkaus on,
lunastettuja kohtaan niin rajaton.
Meni vuosi ja toinenkin alkava on
Isä Taivaisen rakkaus sammumaton
meitä kohtaan ja kutsuen hellimmin
otti luoksensa pienoisen enkelin.
Sanansaattajanaan
oli pienoinen enkeli lapsille maan.
Sinisilmissään nähdä mä Taivahan sain,
vaikka viivyit sä luonamme hetkisen vain.
Meitä johtaen matkalle Taivahan,
ettei vanhemmat joutuisi vaivahan.
Sydämestämme niin
kiitoslaulumme nouskohon korkeuksiin.
Sinä lapsemme pieni ja kultainen,
olet enkeli parvessa enkelten.
Sinut, lapsosen kantoivat helmassaan
pois Taivahan enkelit murheista maan.
Kultakruunuasi,
kenkään ryöstää ei voi enää kutreiltasi.
Lapsilaumassa vuorella Siionin,
tänäpäivänä nähdä voit enkelin.
Niinhän Raamattu meille sen kertoa voi
Isä Taivahan enkelin vieraaksi toi.
Sisar, veljeni niin
Sinut verrattu täällä jo on enkeliin.
( laulun sanat pohjautuvat toteen, Aaro Vatanen)
Kommentit